Marsin Mariner-laaksoissa on viimeisen viidentoista vuoden ajan havaittu ainetta, joka on vasta äskettäin onnistuttu tunnistamaan. Kuten selvisi, kyseessä on mineraali, jonka muodostumiseen tarvitaan muun muassa vettä, happea ja yli 100 celsiusasteen lämpötila.
Planetologien nykyisten käsitysten mukaan Mars on ollut kylmä aavikko jo noin kolme miljardia vuotta. Meret, joet ja järvet alkoivat kadota noin 3,7–3 miljardia vuotta sitten, aikakaudella, jolloin tapahtui suuria tulivuorenpurkauksia.
Juuri tuolloin punaiselle planeetalle muodostui sen maaston näkyvin piirre – jättimäinen kanjonijärjestelmä: ne ulottuvat Marsin päiväntasaajaa pitkin 4,5 tuhatta kilometriä ja ovat paikoin jopa seitsemän kilometrin syvyisiä, Marinerin laakso. Oletettavasti nämä Marsin kuoren murtumat syntyivät sen venyessä alla liikkuvan magman paineen alla.Planetologit näkivät, kuinka Marsin tulvat liikuttivat vuoria
Huolimatta koko joukosta paitsi näkyviä myös kemiallisia merkkejä melko pitkästä meren olemassaolosta muinaisella Marsilla, sen alkuperäinen olemassaolo on edelleen kiistanalainen.
Noin samaan aikaan itäisen kanjonin reunalle putosi suuri asteroidi, joka jätti jälkeensä 280 kilometrin halkaisijaltaan olevan kraatterin, joka sai osuvan nimen Aram Chaos: se on erityisen merkittävä kaoottisen pinnanmuodostuksensa vuoksi, jossa on lukuisia kumpuja ja painanteita.
Tutkijat epäilevät, että tässä paikassa oli valtavia maanalaisia jäävarastoja, ja kun ne sulivat, vesi nousi pintaan ja muodostui väliaikainen kraatterijärvi. Sitten se alkoi haihtua, ja tässä prosessissa muodostui monia aineita, jotka paljastavat Marsissa olleen täysvesisen menneisyyden. Näitä ovat muun muassa sulfaatit, eli rikkihapon suolat.
Äskettäin tämä tarina sai jatkoa epätavallisella löydöllä. Kansainvälinen tutkijaryhmä kertoi siitä artikkelissa Nature Communications -julkaisussa. Tutkijat analysoivat tietoja, joita Mars Reconnaissance Orbiter -luotain on kerännyt Marsin kiertoradalta jo lähes 20 vuoden ajan.
Kyse on spektroskopiasta, eli yksityiskohtaisesta kuvasta siitä, miten planeetan pinta heijastaa valoa. Spektristä voidaan nähdä kunkin valoa heijastaneen aineen ”erityispiirteet”. Niitä ei kuitenkaan aina ole helppo tunnistaa. Tutkijoiden mukaan he ovat havainnoineet Marsissa noin 15 vuoden ajan tuntematonta ainetta, ja vasta nyt on vihdoin onnistuttu ymmärtämään, että kyseessä on rautasulfaattihydroksidi (Fe3+SO4OH). Sitä on havaittu edellä mainitussa Chaos Aram -kraatterissa ja Juventae Chasma -kanjonin lähellä olevalla tasangolla Marinerin laaksojen itäpuolella. On syytä mainita, että tässä kanjonissa on kokonainen vuori sulfaattikerrostumia.
Marsista löydettiin aaltojen jälkiä jäättömästä järvestä
Marsilainen Gail-kraatteri on mahdollisesti ollut joskus järvi. Joka tapauksessa siellä on säilynyt miljardeja vuosia melko lukuisia veden jälkiä, joita Mars-mönkijä on löytänyt jo kahden vuosikymmenen ajan.
Kuten tutkijat selittivät, rautasulfaatti on tuote, joka on kirjaimellisesti ”valmistettu” marsilaisista sulfaateista vähintään 100 celsiusasteen lämpötilassa ja hapen läsnä ollessa. Luultavasti laava tai vulkaaninen tuhka saattoi tarjota tällaisen ”keittiön” kanjonissa, ja kraatterin osalta epäillään geotermistä aktiivisuutta, eli erittäin kuumien maanalaisen veden liikettä.
Maapallolla tätä mineraalia ei käytännössä esiinny, koska planeettamme on liian kostea ja tällaiset yhdisteet reagoivat nopeasti veden kanssa. Tämä jo kertoo, että Marsissa se on voinut muodostua vasta sen jälkeen, kun suurin osa planeetan hydrosfääristä oli kadonnut. Tutkijoiden mukaan Punainen planeetta saattoi säilyttää sisäisen lämmönsä vielä pitkään sen jälkeen, kun sen pääasiallinen aktiivisuus oli ”sammunut”, minkä vuoksi satunnaisia purkauksia tapahtui.
