On lähes mahdotonta vastata selkeästi kysymykseen, onko tekoäly viemässä työpaikkojamme. Jotkut tuoreet tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että tekoäly vaikuttaa tiettyyn väestöryhmään: vastavalmistuneisiin.
Sisällysluettelo
Ovatko koneet viemässä työpaikkojamme? Tämä on yksi suurimmista pelkoistamme, joita meillä on tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan. Kysymys on tärkeä ja väistämätön, mutta tällä hetkellä siihen ei ole mahdollista vastata varmuudella. Eikä se johdu siitä, että emme yrittäisi.
Tekoäly (sanotaan) on ottanut kohteekseen vastavalmistuneet Elokuun alussa The Atlantic -lehdessä julkaistu raportti varoitti huolestuttavasta asiasta: vastavalmistuneiden työttömyysaste oli nousussa Yhdysvalloissa. Yhtenä mahdollisena syynä mainittiin hidas elpyminen pandemiasta, mutta myös toinen, huolestuttavampi syy: tekoälyä käytetään ratkaisemaan tehtäviä, joita vastavalmistuneet suorittivat ensimmäisissä työpaikoissaan.
Hetkinen, ehkä tekoäly ei olekaan korvaamassa ketään.
Pian sen jälkeen toinen Economic Innovation Groupin tutkimus, jonka sarkastinen otsikko oli ”Tekoäly ja työpaikat: viimeinen sana (kunnes seuraava tulee)”, esitti juuri päinvastaisen tilanteen. Analysoituaan useita työpaikkoja, jotka ovat teoriassa alttiina tekoälyn vaikutuksille, he havaitsivat, että muutokset työttömyysasteissa olivat käytännössä olemattomia tai olemattomia. Tutkimuksen tekijöiden mukaan tekoäly ei ole toistaiseksi viemässä työpaikkojamme, ja jos se onkin, vaikutus on toistaiseksi hyvin pieni.
Kolmas tutkimus sekoittaa pakkaa entisestään.
Eikä tarina tietenkään päättynyt tähän, sillä muutama päivä sitten julkaistiin uusi tutkimus, jota johti tunnettu tutkija ja taloustieteilijä Erik Brynjolfsson. Tässä tutkimuksessa näytti vahvistuvan ensimmäisen tutkimuksen hypoteesi: tekoäly vaikuttaa työllisyyteen, mutta ei kaikkien työllisyyteen, vaan vain vastavalmistuneiden yliopistosta.
Nuorilla on vaikeampaa, aikuisilla ei.
Tutkimuksen tietojen mukaan 22–25-vuotiaat nuoret, jotka aloittavat työnsä ohjelmistokehittäjinä tai asiakaspalvelijoina, kävivät läpi vaikeuksia työpaikan löytämisessä, koska tekoäly on alkanut täyttää näitä työpaikkoja heidän sijastaan. Näin ollen nuorten työllisyys on laskenut 6 % tekoälylle alttiimmissa ammateissa, kun taas muiden ikäryhmien työllisyysaste on noussut 6–9 %.
Toisaalta Economic Innovation Groupin tutkimus osoitti, että tekoälylle alttiiden ammattien työttömyysasteisiin ei ole juurikaan vaikutusta.
Tilanne on vaikea selittää.
Nämä kolme tutkimusta esittävät sekavan todellisuuden: vievätkö tekoälyt työpaikkamme vai eivät? Kaksi tutkimuksista viittaa tähän keskittymällä nuoriin, jotka ovat päättäneet yliopisto-opintonsa ja etsivät ensimmäistä työpaikkaansa. Analyytikko Noah Smith vertaili näitä tietoja ja esitti kysymyksen: miten on mahdollista, että yritykset eivät palkkaa niin paljon nuoria, mutta palkkaavat yhä enemmän yli 40-vuotiaita insinöörejä? On olemassa uskottava, mutta ei lopullinen selitys.
Toisaalta Brynjolfssonin ym. (2025) tutkimus paljastaa, että altistuminen on todellista, mutta vain 22–25-vuotiaille vastavalmistuneille nuorille.
Tekoäly täydentää osaavia ja korvaa osaamattomat.
Nämä tutkimukset, jotka viittaavat todelliseen vaikutukseen nuorten työllisyyteen, voidaan selittää yhdellä teorialla: yritykset ovat huomanneet, että tekoäly voi todellakin hoitaa ”perustehtäviä”, jotka aiemmin hoidettiin vastavalmistuneiden avulla, joten tässä on kyse korvaavasta vaikutuksesta. Mutta ne ovat myös havainneet, että tekoäly voi myös auttaa kokeneita työntekijöitä parantamalla heidän tuottavuuttaan, joten kyseessä on täydentävyysvaikutus, työntekijän ”apukuljettaja”. Jos tämä on totta – ja tällä hetkellä sitä on vaikea tietää – meillä on merkittävä ongelma.
Teoriat.
Bharat Chandar, yksi Brynjolfssonin tutkimuksen yhteistyökumppaneista, selitti erillisessä artikkelissa, että ”tekoäly on poikkeuksellisen hyvä sellaisessa tietämyksessä, jota voi oppia kirjoista tai joka on muodollisen koulutuksen ydin”. Mutta hän viittasi myös toiseen mahdollisuuteen: yrityksille on helpompaa välttää uusien työntekijöiden palkkaamista kuin irtisanoa nykyisiä työntekijöitä sopeutumisvaiheessa, joka vaikuttaa esimerkiksi ohjelmistokehitysalaan.
Kuinka sitten hankin kokemusta?
Äskettäin valmistuneiden ensimmäiset työpaikat ovat aina olleet ratkaisevia kokemuksen hankkimisen ja ammatillisen koulutuksen kannalta, mutta jos tekoäly alkaa vaikuttaa näihin työpaikkoihin, vaarana on, että kokeneiden ammattilaisten osuus vähenee. Yritykset joutuvat vaaralliseen noidankehään: jos ne eivät kouluta uusia työntekijöitä, nämä eivät hanki kokemusta, jonka avulla tekoäly voisi tehdä heistä tuottavampia.
Ensimmäisen työpaikan mahdollinen muutos.
Tämä vaikutus voi rikkoa aiemman kokemuksen hankkimisen kierron, mutta se ei tarkoita, että tulevaisuudessa ei olisi vaihtoehtoja. Itse asiassa se voi nopeuttaa kokemuksen hankkimista. Jos yritykset palkkaavat vastavalmistuneita, mutta nämä osaavat hyödyntää tekoälyn työkaluja oppiakseen ja hankkiakseen taitoja paljon nopeammin, yrityksillä on tässä tilanteessa mahdollisuus. Tässä tapauksessa tekoälyn korjaaminen ja valvominen – esimerkiksi sen varmistamiseksi, että se on linjassa yrityksen tavoitteiden kanssa – ja tekoälyn avustama luova ongelmanratkaisu voivat myös tuoda paljon lisäarvoa näille nuorille profiileille.
