Tarkemman ajoituksen ansiosta asiantuntijat pystyivät yhdistämään kallon hominidilajiin, joka tunnetaan nimellä Homo heidelbergensis.
Sisällysluettelo
Tutkijat löysivät muinaisen kallon luolasta Kreikasta, joka jo vuosikymmeniä herätti asiantuntijoiden keskuudessa loputonta keskustelua, mutta nyt sen identiteetti on vihdoin paljastunut. Se on osoittautunut kuuluneen antiikin ihmislajiin, joka eroaa nykyihmisestä ja neandertalilaisesta. Tämä löytö on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan ymmärtää Euroopan esihistoriallisen elämän monimuotoisuutta.
Kallo, joka tunnetaan nimellä ”Petralonan mies”, löydettiin vuonna 1960 samannimisestä luolasta Kreikassa. Siitä lähtien sen ikä ja paikka ihmisen sukupuussa ovat olleet kiistanalaisia. Ensimmäiset tutkimukset ajoittivat sen ikäiseksi 170 000–700 000 vuotta, mikä on liian laaja aikaväli, jotta voitaisiin tarkasti määrittää, kenelle se kuului.
Avain tämän arvoituksen ratkaisemiseen löytyi samasta paikasta, josta se löydettiin. Kallo oli upotettu luolan seinään ja peitetty kalsiittikerroksilla. Äskettäin uudessa tutkimuksessa käytettiin edistynyttä ajoitusmenetelmää, jossa analysoitiin fossiilin pinnalle muodostuneita mineraalikerrostumia.
Löytö, joka muuttaa ihmiskunnan historian
Tulokset olivat kiistattomat: kallon peittävät vanhimmat kalsiittikerrokset olivat alkaneet muodostua vähintään 286 000 vuotta sitten, mikä vahvisti, että fossiili oli ollut paikalla jo tuolloin, paljon aikaisemmin kuin oli uskottu.
Tämän tarkemman ajoituksen ansiosta asiantuntijat pystyivät yhdistämään kallon Homo heidelbergensis -nimiseen hominidilajiin. Tämä ryhmä, jota pidetään neandertalilaisten ja nykyihmisen yhteisenä esi-isänä, eli pleistoseenikaudella ja eli rinnakkain muiden lajien kanssa Euroopassa. Löytö kuvattiin tieteellisessä lehdessä Journal of Human Evolution.
Homo heidelbergensis on kaukainen sukulainen, vaikka se onkin erillisten haaroittumien kautta sukua sekä eurooppalaisille neandertalilaisille että afrikkalaisille nykyihmisille.
Uusien ajoitustekniikoiden ansiosta kallon todellinen alkuperä saatiin selville.
Petralonan löytö ei siis ainoastaan luo uutta aikajanaa, vaan tukee myös teoriaa, jonka mukaan ihmisen evoluution historia Euroopassa ei ollut suora linja, vaan monimutkaisempi ja haarautuneempi, jossa eri hominidipopulaatiot asuttivat mannerta samanaikaisesti, rikastuttaen ymmärrystämme lajimme menneisyydestä.
