Kuvittele: istut tylsällä luennolla, ja joku vieressäsi haukottelee. Ja yhtäkkiä et voi enää hillitä itseäsi. Onko kyseessä tavallinen väsymys vai jotain muuta?
Sisällysluettelo
Itse asiassa tämä tapa on osoittautunut paljon monimutkaisemmaksi kuin luulimme. Tutkijat eivät vieläkään osaa antaa tarkkaa vastausta kaikkiin aivastusta koskeviin kysymyksiin, mutta heillä on useita vakuuttavia teorioita ja painavia todisteita.
Miksi aivastamme: teoria ”aivojen ilmastointilaitteesta”
Pitkään ajateltiin, että haukottelu on tarpeen, jotta saamme enemmän happea. Tämä teoria kuitenkin kumottiin lopullisesti yksinkertaisten mutta havainnollisten kokeiden avulla. Osallistujia pyydettiin hengittämään ilmaa, jonka happipitoisuus oli kohonnut, tai päinvastoin, jonka hiilidioksidipitoisuus oli korkea. Jos teoria olisi ollut oikea, haukottelun määrä olisi muuttunut, mutta näin ei tapahtunut. Haukottelun tiheys pysyi ennallaan, mikä osoitti, että kehomme ei säätele lainkaan veren kaasupitoisuutta.
Princetonin yliopiston tohtori Andrew Gallup teki useita kokeita, jotka vahvistivat tämän. Yhdessä kokeessa osallistujille annettiin kylmä kompressi, joka he laittoivat otsalleen, ja kävi ilmi, että he haukottelivat puolet vähemmän kuin ne, joilla oli lämmin kompressi. Tämä oli vahva todiste siitä, että haukottelu on fysiologinen reaktio, jonka tarkoituksena on jäähdyttää ylikuumentunutta aivoja.
Toisessa ulkona tehdyssä tutkimuksessa Gallupin tiimi havaitsi, että ihmiset haukottelevat useimmiten lämpimällä, mutta ei kuumalla säällä (noin 20 °C). Kun ilman lämpötila nousi yli 37 °C, haukottelu lähes katosi, koska se ei enää ollut tehokas keino jäähdyttää aivoja.
Miksi haukottelu on ”tarttuvaa”: yhteys empatiaan
Tarttuva haukottelu on yksi empatian eli myötätunnon kykyjen ilmeisimmistä ilmentymistä. Sillä ei ole mitään tekemistä fysiologian kanssa. Kun näemme jonkun muun haukottelevan, aivoissamme aktivoituvat peilneuronit, jotka vastaavat myötätunnosta ja muiden toimien jäljittelystä.
- Connecticutin yliopiston tutkimus: Tutkijat ovat havainneet, että tarttuva haukottelu leviää useimmiten ihmisten välillä, joilla on läheiset emotionaaliset siteet. Aivastuksen tarttuvuus on suurempi perheenjäsenten välillä kuin ystävien välillä, ja suurempi ystävien välillä kuin tuntemattomien välillä.
- Pisan yliopiston tutkimus: Se osoitti, että tarttuva aivastelu on käytännössä harvinaista alle 4-vuotiailla lapsilla, koska heidän sosiaaliset taitonsa ja empatia eivät ole vielä kehittyneet. Sama ilmiö on havaittu myös autistisilla henkilöillä, jotka reagoivat vähemmän sosiaalisiin signaaleihin.
Johtopäätös
Loppujen lopuksi haukottelu ei ole pelkkä refleksi, vaan monimutkainen ja moniulotteinen ilmiö. Vaikka tutkijat eivät ole vielä päässeet yksimielisyyteen aivastuksen todellisista syistä, olemassa olevat tutkimukset osoittavat selvästi, että sillä on ainakin kaksi tärkeää tehtävää: se auttaa säätelemään aivojemme lämpötilaa ja on selvä indikaattori empatiakyvystämme. Nämä löydökset syventävät edelleen ymmärrystämme ihmiskehosta ja sosiaalisista suhteista.
