Psykologien mukaan tämä kahdeksan sanan lause rauhoittaa vihaisen lapsen 30 sekunnissa ja toimii aina

mukaan

Tämä kahdeksan sanan lause rauhoittaa vihan puolessa minuutissa ja sopii kaiken ikäisille

Lapset, kuten aikuisetkin, kokevat voimakkaita tunteita. Ero on siinä, että heillä ei aina ole riittäviä keinoja hallita vihaa tai turhautumista. Siksi, kun kuuluisat vihahuipput ilmenevät, ne ilmaistaan yleensä räjähdysmäisesti ja on todella vaikeaa rauhoittaa vihainen lapsi. Tässä yhteydessä psykologit ovat yhtä mieltä siitä, että aikuisen reaktio on avainasemassa. Reaktiotapa voi joko kärjistää konfliktia tai auttaa hillitsemään sitä.

Kyse ei ole siitä, että tilanteen pitäisi sivuuttaa tai määrätä, vaan siitä, että tarjotaan turvallinen kehys, joka vähentää jännitystä. Tässä yhteydessä yksinkertainen sanallinen ilmaisu on tehokas keino rauhoittaa vihainen lapsi.

Mikä on se kahdeksan sanan lause, jolla voi rauhoittaa vihaisen lapsen?

Psykologi Jeffrey Bernstein, jolla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus ja jota lainataan erikoistuneessa julkaisussa Psychology Today, ehdottaa lyhyttä ja suoraa ilmausta: ”Tiedän, että olet vihainen, olen täällä auttamassa sinua”. Tämä lause täyttää kolme olennaista tehtävää:

  • Tunnustaa tunteen: lapsi tuntee olevansa ymmärretty.
  • Vähentää yksinäisyyttä: välittää seuraa ja tukea.
  • Luo rauhallisen tilan: poistaa tuomitsevan tunteen.

Tämän lauseen sanominen vahvistaa lapsen tunteita ja luo samalla ympäristön, jossa lapsen viha voi laantua. Asiantuntijoiden mukaan tehokkuus ei piile vain sanoissa, vaan myös aikuisen rauhallisessa äänensävyssä ja kehonkielessä.

Kuinka käyttää lauseita eri ikäisille

Tämän työkalun voima piilee sen mukautuvuudessa. Se ei rajoitu tiettyyn ikäryhmään, vaan on hyödyllinen eri kehitysvaiheissa.

  • Pikkulapset: kun lapsi saa raivokohtauksen, polvistuminen hänen tasolleen ja katsekontakti vahvistavat tukea ilmaisevaa viestiä.
  • Kouluikäiset: koululaiset tunnistavat jo paremmin tunteitaan, mutta tarvitsevat edelleen ohjausta. Tämä lause osoittaa heille, että heillä on liittolainen.
  • Teini-ikäiset: itsenäisyyttä etsivät teini-ikäiset hylkäävät usein käskyt ja moitteet. Lause ”olen täällä auttamassa sinua” muistuttaa heitä siitä, että heillä on tukea, ilman että he tuntevat olevansa valvottuja.

Avain on liittää lauseeseen sopivia eleitä: pehmeä äänensävy, rauhallinen kehonkielellä ja kuuntelemisen valmius.

Miksi on vaikea rauhoittaa vihainen lapsi?

Lasten viha johtuu yleensä voimattomuuden tunteesta tai vaikeudesta ilmaista tunteitaan. Se, että ei voi tehdä mitä haluaa, ei ymmärrä tilannetta tai tuntee olevansa väärinymmärretty, voi laukaista raivon reaktioita.

Tällaisessa tilanteessa perinteiset vastaukset kuten ”rauhoitu” tai ”älä huuda” eivät yleensä toimi. Päinvastoin, ne voivat lisätä turhautumista. Asiantuntijoiden mukaan haasteena on tunnistaa tunne tuomitsematta sitä ja välittää turvallisuuden tunnetta. Vihaisen lapsen rauhoittaminen ei tarkoita hänen tunteidensa poistamista, vaan tilan tarjoamista, jossa hän voi säätää tunteitaan tuen avulla.

Psykologien mukaan tämä kahdeksan sanan lause rauhoittaa vihaisen lapsen 30 sekunnissa ja toimii aina

Aikuisen rauhallisuuden merkitys

Vihaisen lapsen rauhoittaminen edellyttää, että myös aikuinen hallitsee tunteensa. Jos vastaus annetaan ärtyneesti, lauseen vaikutus menetetään. Lapset ovat hyvin herkkiä tunnesignaaleille ja voivat voimistaa vihaansa, jos he havaitsevat jännitystä seurassaan olevassa henkilössä.

Kun alkuperäinen rauhallisuus on saavutettu, on hyvä antaa lapsen ilmaista tunteitaan keskeytyksettä. Kuunteleminen ilman moitteita on olennaista luottamuksen luomiseksi. Kun viha laantuu, avautuu tilaa keskustella konkreettisista ratkaisuista ongelmaan, joka aiheutti kiukun tai riidan.

Tämän strategian soveltaminen ei rajoitu lapsiin. Psykologit ovat huomauttaneet, että lause voidaan käyttää myös teini-ikäisten ja jopa aikuisten suhteissa. Syynä on se, että se noudattaa emotionaalisen viestinnän yleismaailmallisia periaatteita: vahvistaminen, mukana oleminen ja tuomitsemisen välttäminen.

Developmental Psychology– ja Current Opinion in Psychology -lehdissä julkaistuissa tutkimuksissa tutkijat korostavat, että vanhempien emotionaalinen säätely vaikuttaa suoraan lapsen kykyyn hallita omaa vihaansa. Vahvistaminen vastakkainasettelun sijaan liittyy aggressiivisuuden vähenemiseen ja keskinäisen luottamuksen lisääntymiseen.